1. Tunnustuksen voi antaa viidelle henkilölle.

2....joista neljä seuraavat blogiasi.

3. Yhden täytyy olla uusi blogissasi ja asua eri paikassa.

4. Linkki siihen blogiin, jolta sait tämän tunnustuksen.

Olen aivan otettu ...  :) Kiitos!
Ja koska nuo perunat tuolla hellalla kypsyvät yllättävän nopeasti, valitsen seuraavat saajat ensi kerralla.

Viime viikko siis lomailtiin kotimaan rajojen ulkopuolella. Ensin oli suunnitelmissa lähteä Kilpisjärvelle asti, mutta sään nopea kylmeneminen (ja minun valitukset pitkästä matkasta) muutti lomasuunnitelmia. Niinpä varasimme extemporee matkan Pärnuun ja sieltä viikoksi "mökin". Matkaan lähtivät kaksi nuorimmaista, isäntä ja anoppini (niin ja tietysti minä). Ja kyllä se lomaviikko sielläkin hurahti nopeasti retkiä tehden sekä autolla että kävellen ja nauttien kiireettömyydestä ja tekemättömyydestä.
Ja aivan uskomattomia nuo Pärnuun hiekkarannat olivat! En ole siellä koskaan käynyt, joten ne olivat aivan uskomaton nähtävyys - samoin virolainen maaseutu ....

Ja löytyihän sieltä sentään yksi pieni lankakauppa, josta ostimme tyttäremme kanssa vähän tuliaisia (siis oikeasti vähän):



Itse ostin 4 kerää Kiddy -mohairlankaa, josta kaksi annoin naapurin tädille tuliaisiksi. Lisäksi mukaan tarttui tehosteiksi (ja kokeeksi) kaksi Lerici -kerää ja 6 kerää alpakanlankaa, jonka puikkosuositus on 3½-4 - siis löysin sitä paksumpaa alpakanlankaa! Mutta kaupassa oli vain nuo 6 mustaa kerää, jotka tietysti sitten nappasin itselleni :)



Neiti taas ihastui tähän Marea -lankaa, jossa on puuvillaa ja sekoitetta. Todella pehmeää ja kauniin väristä luonnossa.

Kävimme päivän retkellä Viljandissa ja matkalla oli käsityömuseo. Sieltä löytyi nämä tuliaiset:



Aino Praaklin kokooma kirjanen, jossa on lapasmalleja Viron eri maakunnista.
Tuo käsityömuseo on Aino Praaklin pitämä yksityismuseo, jonka tiloissa toimii myös käsityökoulu. Ja meitä ensin luultiin oppilaiksi, kun tunti oli juuri alkamassa, kun astuimme museon ovesta sisään :) Olisikohan mieskin innostunut neulomisesta, kun olisin sen tunneille laittanut ;)
Ja vieraskirjasta päätellen, oli muitakin suomalaisia eksynyt paikalle ihastelemaan virolaista käsityöperinnettä.



Ja tässä malliksi yksi sivu kirjasta :)



Ja museossa oli myynnissä useita neulottuja eläinhahmoja. Ja neiti valitsi tämän itselleen muistoksi. Hinta oli 55 kruunua eli n. 3,50e.



Kaikki eläimet oli kirjailtu ja tässä lähikuva ostamamme koirin selästä. Ja eläin on kyllä tikutettu niin pienillä puikoilla ja tavattomaan tiukkaan, että sanoin tekijän sormenpäiden varmaan olleen todella hellinä!



Ja tässä vielä pakolliset ilmaistuliaiset Pärnuun rannikolta!
Meillä kaikilla tuntuu olevan intohimo kivien keräämiseen ;)

Loma sujui siis hyvin ja myönnän, että tällä viikolla on ollut hieman tahmeaa tarttua taas työhön. Onneksi paluuta arkeen auttaa tuo koulujen alkaminen :)

Mukavaa viikonlopun odotusta kaikille
(lähden pelastamaan nuo perunat hellalta ja sen jälkeen mustat viinimarjat pensaista :)